"
Kun minä olin lapsi, asuimme vuokratussa kaksikerroksisessa talossa. Isäni ja äitini olivat molemmat töissä, joten olin usein koulun jälkeen yksin kotona. Yhtenä iltapäivänä tulin kotiin ja talo oli täysin pimeä. Huusin "Äiti?" ja vastaus "Niin?", kuului yläkerrasta. Huusin uudestaan, ja taas kuului sama vastaus. Kun hän vastasi, nousin portaita ylös yläkertaan. Kun olin yläkerrassa, kutsuin vielä kerran, "Äiti?". Äidin vastaus kuului perällä olevasta huoneesta. Minulla oli hieman paha olla ja samalla kova halu nähdä äitini, joten lähdin kävelemään kohti huonetta josta ääni kuului. Juuri sillä hetkellä ovi avautui alakerrassa ja kuulin jonkun tulevan sisään. "Onko ketään kotona?", äitini huusi ovelta iloisella äänellä. Kun kuulin äitini äänen, oloni koheni huomattavasti. Käännyin ympäri ja olin jo menossa alakertaan, kunnes muistin aikaisemmin kuulemani äänet. Kiinnitin katseeni portaiden yläpäästä kohti huonetta ja sen ovea. Hiljaa ja hitaasti, ovi avautui hieman. Hetken ajan luulin nähneeni pimeässä huoneessa jotain outoa - kalpeat kasvot, tuijottamassa minua.
"
tää on kauhee :s
VastaaPoista-Marie
äidilleni on käynyt vähän samantapainen juttu. Parisen vuotta sitten tapasin tulla kotiin koulusta aina kävellen, ja usein päästyäni eteiseen asti, päivittelin joko kuumaa tai liian kylmää säätä ulkona tai esimerkiksi kovaa nälkääni. Äitini oli tuolloin raskaana ja odotti veljeäni, joten hän oli lähes pikkeuksetta kotona kun saavuin sinne itse. Yhtenä päivänä äitini teki ruokaa keittiössä ja kuuli, miten joku tuli kotiin, sulki ulko-oven, riisui takkia ja päivitteli "Ompa taas kuuma tuolla pihalla." Sen jälkeen hän kuuli, kuinka joku käveli vessaan, lukitsi oven ja tuli sieltä ulos hetken kuluttua. Äitini oletti sen olevan minä koska eteisestä kuultu kommentti oli minun äänelläni, ja vessasta hän kuuli vielä kuinka joku meni minun huoneeseeni, joka oli ainut keittiön lähellä sijaitseva huone ja laittoi oven kiinni. Äitini mietti siinä tilanteessa, että ompas outoa lukittautua heti omaan huoneeseensa, koska se ei ollut tapaistani. Hän käveli huoneelleni, avasi oven, mutta siellä ei ollut ketään. Sen jälkeen hän tutki koko asunnon etsien kotiintulijaa. Sitten äitini soitti minulle ja kysyi "Ehditkö jo lähteä jonnekkin?" Kerroin, etten ole sinä päivänä edes käynyt kotona vaan vasta matkalla sinne.
VastaaPoistaTuli Ju-on elokuvat mieleen tästä ! Pelkään niitä vieläpä yli kaiken.
VastaaPoistaYou saw MJ
VastaaPoistamulle on tapahtunu aika saman tapanen tunne !
VastaaPoistavoisitko yhtään pelottavimpia juttuja tänne kirjoittaa??????
VastaaPoista.. meni yöunet.
VastaaPoistajännää.
VastaaPoistalol? =DDDD
VastaaPoistamuistan ku olin jotai 5v ja olin mammani luona kesälomaa viettämässä. mammani asui tuolloin vanhan postin tiloissa enkä uskaltanut koskaan öisin mennä vessaankaan.
VastaaPoistano mutta asiaan.. yhtenä yönä heräsin ja näin mammani leijuvan huoneen poikki. huusin mammaani moneen kertaan mutta mammani ei reagoinut mitenkään. juoksin peloissani huoneen toiselle puolelle (huoneessa oli siis kaksi sänkyä ja siiden välissä korkea pöytä) ja siinä toisessa sängyssä mammani vain kuorsasi. pelkäsin aivan kamalasti ja itkin ja yritin herätellä mammaani. kun mammani viimein heräsi, kysyin miksi hän vaihtoi sänkyä äsken. mammani sanoi, että on nukkunut siinä jo monta tuntia. :S
Aivan täysin turha ja paska tarina, NEXT!
VastaaPoistamulle kävi joku pari viikko sitte nii ku kuuntelin kuulokkeil musiiikkia ja sit katoin kun ovenkahva painu hitaasti alas ja sit ylös (ovessani on haka-lukko).. luulin et se oli äiti ja otin kuulokkeet pois ja kysyin et mitä asiaa...Ja ei kuulunu mitää vastausta.. sit lähin huoneesta pois äitin luokse.. mut äiti oliki nukkumassa niiku samoin isäpuoleni ja pikkuveljeni (1v)sit paniikissa rupesin tutkii taloo et oliko jotain muita tääl ja sit alko toisen pikkuveljen (joka ei ollu kotona sillon) kello radio soimaan ..enpä nukkunu sinä yönä
VastaaPoista