Läähätys pimeässä

Juttua tositarinaksi väittää Anonyymi.

Parikymppisistä miehistä koostuva nuorisoporukka meni Itä-Suomessa sijaitsevalle erämaamökille viikonloppua viettämään. Mökki oli sen verran syrjäinen, että vesikin piti hakea lähteestä muutamien satojen metrien päästä. Eräs pojista lähti vielä illalla hakemaan vettä, vaikka alkoi olla jo pimeä. Matka ei ollut kuitenkaan pitkä, joten hän arveli selviävänsä ilman taskulamppua. Hän käveli jonkin matkaa ja ihmetteli, miksei lähdettä ala jo näkyä, mutta arveli pimeässä matkan vaikuttavan pidemmältä. Mies jatkoi matkaansa kunnes huomasi olevansa täysin tuntemattomalla seudulla. Polkua tuskin enää erotti. Mökille jääneet kaverit saivat pian puhelun tältä kaverilta, että hän on ehkä eksynyt ja jostain kuuluu "läähätystä". Mökillä olijat ihmettelivät asiaa, mutta lähteelle lähtenyt oli varma kuulemastaan ja oli jo todella peloissaan. Muut kehottivat puhelimessa häntä pysymään paikoillaan ja kiipeämään vaikka puuhun odottamaan että he tulevat perästä taskulamppujen kanssa. Etsijät saapuivat lähteelle ja sen ohikin edeten ketjussa lamppuja heilutellen. Lopulta eksynyt tyyppi löytyi melko kaukaa lähteeltä. Epämääräisistä äänistä ei osattu sanoa mitään, mutta eksynyt kaveri oli täysin varma että jotain siellä oli ollut.

Aamulla he palasivat paikalle ja löysivät suden jälkiä molemmin puolin polkua, sekä polulta pojan jälkien perästä. Yksi susi oli ollut hänen takanaan niin lähellä että läähätys oli kuulunut.

Suoraa palautetta kiitos

On tullut runsaasti palautetta tekstin tason heikkoudesta ynnä muusta. Myönnettäkööt, etten ole kovin hyvä kirjoittaja. Siitä on aikaa kun olen viimeksi äidinkielen tunnilla istunut, ja kielioppi on päässyt unohtumaan moneltakin osin.

Olen hyvin kiitollinen kaikesta kielioppiin liittyvästä kritiikistä ja muutenkin ehdotuksista siitä, miten saisin tekstini paremmiksi. Kaikista pienimmistäkin pilkkuvirheistä saa raportoida, enkä pane pahakseni rankkaakaan kieltä niin kauan kuin se on rakentavaa. Voitte kommentoida kielioppia suoraan kunkin tekstin alapuolella olevaan kommenttibokseiin niin otan opikseni sitä mukaa kun palautetta tulee.

Kiitos.

Outo eläin

Eräs Yhdysvaltalainen pikkukylä nousi otsikoihin keväällä 2005, kun paikallinen Sheriffi oli saanut lukuisia silminnäkijähavaintoja oudosta, luonnottoman näköisestä eläimestä. Otus oli nähty kylää ympäröivässä metsässä ja sen uskottiin olevan vaarallinen. Mediamylläkkä syntyi, kun eräs kyläläinen oli saanut napattua siitä (hyvin epäselvän) kuvan ja lähettänyt sen lehdistölle.



Eläintä epäiltiin joksikin oudoksi mutantiksi ja salaliittoteorioita lähistöllä sijaitsevan armeijan tutkimuskeskuksen osallisuudesta syntyi. Samoihin aikoihin alueelta oli kadonnut ja myöhemmin silvottuina löytynyt lehmiä, joka yhdistettiin pian tuohon luonnonoikkuun. Kyläläiset värväsivät metsästäjiä tappamaan sen, koska se oli saanut koko kylän pelon valtaan - lapset eivät enää uskaltaneet kävellä metsäpolkuja pitkin kouluun, eikä lehmiä tohdittu enää laiduntaa.

Outoa ilmestystä ei kuitenkaan enää nähty, eikä sen kohtalosta ole tietoa. Osa uskoo sen olevan yhä tuolla jossakin.

Tämä on viimeisintä otuksesta saatua kuvamateriaalia (sheriffin autoon kiinnitetystä videokamerasta):



Suurennettuna ja hidastettuna:



Huom. tarina tulee täysin ulkomuistista, eikä minulla ole enää tallessa linkkiä alkuperäiseen uutiseen (jutusta on oikeasti ollut uutinen, ja tiettävästi juttu on tosi).

Videoitu kummitus

Jotkut tykkäisivät kuulemma tällaisistakin. Eli eräs tunnettu kummituksia jahtaava ja paranormaaleja ilmiöitä tutkiva ryhmä päätti laittaa 24/7-videovalvonnan taloon, jossa useat eri tahot kertovat kummittelevan. Tuossa "creepy houseksi" kutsutussa talossa ihmiset ovat nähneet esineiden siirtyvän itsekseen ja olipa joku siellä aaveenkin nähnyt. Tässä videossa näkyy ensin itsekseen keikkuva kiikkutuoli, jonka jälkeen tapahtuu jotain ennalta arvaamatonta.

Onko ketään kotona?

Toinen teksti Anonyymiltä.

"

Kun minä olin lapsi, asuimme vuokratussa kaksikerroksisessa talossa. Isäni ja äitini olivat molemmat töissä, joten olin usein koulun jälkeen yksin kotona. Yhtenä iltapäivänä tulin kotiin ja talo oli täysin pimeä. Huusin "Äiti?" ja vastaus "Niin?", kuului yläkerrasta. Huusin uudestaan, ja taas kuului sama vastaus. Kun hän vastasi, nousin portaita ylös yläkertaan. Kun olin yläkerrassa, kutsuin vielä kerran, "Äiti?". Äidin vastaus kuului perällä olevasta huoneesta. Minulla oli hieman paha olla ja samalla kova halu nähdä äitini, joten lähdin kävelemään kohti huonetta josta ääni kuului. Juuri sillä hetkellä ovi avautui alakerrassa ja kuulin jonkun tulevan sisään. "Onko ketään kotona?", äitini huusi ovelta iloisella äänellä. Kun kuulin äitini äänen, oloni koheni huomattavasti. Käännyin ympäri ja olin jo menossa alakertaan, kunnes muistin aikaisemmin kuulemani äänet. Kiinnitin katseeni portaiden yläpäästä kohti huonetta ja sen ovea. Hiljaa ja hitaasti, ovi avautui hieman. Hetken ajan luulin nähneeni pimeässä huoneessa jotain outoa - kalpeat kasvot, tuijottamassa minua.

"

Hotelliyö

"

Muistan kun ystäväni kertoi minulle tämän tarinan toissavuonna hiihtolomareissulla alpeilla.. Paskoin tiiliä koko seuraavan yön

Mies oli bisnesmatkalla eräässä Länsi-Saksalaisessa kaupungissa. Hän joutui jäämään tälle idylliselle seudulle yöksi ja valitsi tunnelman luomiseksi vanhahkon ja hieman jo ränsistyneen hotellin. Kyseinen mies kirjautui hotelliin tavan mukaisesti, jolloin omistaja, jo reilu viisikymppinen herrasmies, vielä kuiskasi hänelle: 'Tämä hotelli on ollut pystyssä jo vuosikymmeniä. Hotellissa on eräs huone, minne sinun ei koskaan pidä yrittää mennä. Ei edes hätätapauksissa'. Bisnesmies sanoi ymmärtäneensä asian ja siirtyi huoneeseensa. Hän lähti sieltä myöhemmin kohti erään yrityksen tiloja konferenssiin, johon hänen oli alun perinkin tarkoitus osallistua. Pitkän päivän päätteeksi hän käveli hotelliinsa ja löntysti kohti omaa huonettaan. Matkalla hän huomasikin 'kielletyn huoneen' olevan samalla käytävällä kuin hänen huoneensa. Bisnesmies katsoi ympärilleen ja varovaisesti kurkisti tämän todella huonokuntoisen ja vuosia kiinni olleen oven avaimenreiästä. Hän näki perinteisen hotellihuoneen, jonka yhdessä nurkassa seisoi kasvot seinää vasten nainen. Outo näky kylmäsi häntä, joten hän päätti siirtyä omaan huoneeseensa nukkumaan.

Aamun sarastaessa hän heräsi aikaisin ja hoiti aamutoimensa. 'Kielletyn oven' ohi kulkiessaan mies ei kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta, vaan kurkisti vielä kerran avaimenreiästä sisään. Tällä kertaa hän näki vain punaista. Aikansa tätä pähkäiltyään, mies tuli siihen tulokseen että aamuaurinko paistaa huoneen tapetteihin kirkkaana ja täten luo aistiharhan - muuta selitystä hän ei keksinyt.

Bisnesmies saapui respaan ja hoiti maksutoimet. Hän ei kuitenkaan voinut olla kysymättä hotellin omistajalta, mikä tässä yhdessä huoneessa oli niin erikoista. 'Sinä siis katsoit huoneeseen?', kysyi hotellin omistaja. Mies myöntyi, jolloin hotellin omistaja jatkoi: 'No minä voinkin kertoa sinulle huoneen tarinan. Huoneessa asui reilut 25 vuotta sitten perhe; vanhemmat ja kaksi lasta. Perheen äidin kerrotaan seonneen ja tappaneen muun perheen ja samalla itsensä veitsellä. Aamulla perhe löydettiin kuolleena valtavasta verilammikosta. Perheen sanotaan jääneen kummittelemaan huoneeseen. Perhe näytti muuten ulkoa täysin normaalilta: kuvankauniit tyttäret ja herrasmiehen elkeet omaava isä. Ainoana erikoisena puolena oli, että heidän silmänsä olivat punaiset'.

"

Tarinan kertoi Anonyymi.

Hätäpuhelu

Tämä on aito hätäpuhelu - kuvittelepa itsesi soittajan asemaan:



Haluaisitko olla hätäkeskuksessa töissä?

Kännykkä

Myös tämä on pyörinyt netissä jo kuukausia ja oli ilmeisesti alunperin jollakin foorumilla.

"

Muutamia kuukausia sitten serkkuni (yksinhuoltajaäiti) oli saanut uuden matkapuhelimen. Pitkän työpäivän jälkeen hän laittoi puhelimensa pöydälle ja alkoi katselemaan televisiota, kunnes hänen poikansa tuli hänen luokseen ja kysyi voisiko tämä leikkiä hänen puhelimellaan. Serkkuni antoi luvan, kunhan hän ei soittaisi kenellekään tai koskisi tekstiviesteihin. Poika myöntyi ja meni huoneeseensa kännykän kanssa. Noin kello 23:20 serkkuani alkoi väsyttää joten hän päätti laittaa poikansa nukkumaan ja mennä itse myös. Hän meni pojan huoneeseen vain huomatakseen ettei tämä ollut siellä. Hän meni omaan huoneeseensa ja löysi poikansa nukkumasta sängyssä puhelin kädessään. Tarkistaessaan puhelinta, hän huomasi vain pieniä muutoksia tehdyn, kuten taustakuvan muuttamisen ja soittoäänen vaihtamisen. Lopulta hän meni kuvat-osioon ja alkoi poistamaan pojan ottamia kuvia, kunnes tuli viimeisen kohdalle. Kun hän ensin näki sen, hän ei ollut uskoa silmiään. Siinä oli hänen poikansa nukkumassa sängyllään, mutta näytti kuin kuva olisi otettu jonkun hänen yläpuolellaan olevan toimesta. Kuvassa näkyy ilmeisesti vanhemman naisen kasvojen vasen puoli.

"

Metsästäjä

Eräänä viikonloppuna metsästäjä, joka oli ollut metsässä koko päivän, huomasi kadottaneensa suunnan. Ilta alkoi jo hämärtyä, joten hän päätti edetä yhteen suuntaan kunnes tulisi ulos metsästä. Taivas tummui todella nopeasti, joten hän kiristi tahtia välttääkseen metsässä yöpymisen. Jonkin aikaa tarvottuaan metsästäjä törmäsi mökkiin. Huomattuaan kuinka pimeää oli, päätti tämä katsoa voisiko siinä yöpyä. Mökkiä lähestyessään hän huomasi oven olevan auki. Sisällä ei ollut ketään, joten mies päätti asettua mökin ainoalle vuoteelle ja oletti tapaavansa omistajan aamulla. Katsoessaan ympärilleen, näki hän useita hämmästyttävän yksityiskohtaisesti toteutettuja, kasvoja kuvaavia maalauksia seinällä. Maalausten kasvot olivat luonnottomasti vääristyneet vihaa kuvaaviin ilmeisiin, ja ne kaikki näyttivät tuijottavan suoraan häntä. Metsästäjä ei saanut niitä mielestään, vaan alkoi tuntea olonsa koko ajan epämukavammaksi - kuvat alkoivat pelottaa häntä. Mies päätti katsoa niitä tarkemmin aamulla, kun oli valoisampaa. Hän sulki silmänsä, käänsi kylkeä ja nukahti. Aamulla auringonsäteet herättivät metsästäjän ja hän muisti maalaukset. Kun hän nousi katsomaan niitä, hän tajusi ettei huoneessa ollut maalauksia - vain ikkunoita.

cindy.avi

Pari vuotta sitten eräälle keskustelufoorumille ilmestyi erikoinen ketju. Vapaasti suomennettuna se meni osapuilleen näin:

"

Hei. Tämä tapahtui minulle muutama kuukausi sitten ja minun on aivan pakko jakaa se jonkun kanssa.
Kaikki tapahtui ystäväni juhlissa. Hän on taiteilija, joka vuokrasi ullakon kaupunkimme teollisuusalueelta. Kuvittele miltä Detroitin kaltainen paikka näytti 1920-luvulla - siltä tämä alue näyttää. Vanhoja "vuosisadan käännekohdan" tehtaita niputettuna kortteleiksi. Suurin osa tehtaista on hylätty. Joka tapauksessa - tulin juhlineeksi vähän liian innokkaasti tuona yönä ja päätin sammua sen ullakon sohvalle. Heräsin siinä neljän aikaan yöllä - aurinkoa ei näkynyt vielä, mutta hämärässä sai selvää vielä sen verran että pystyi kulkemaan. Pujottelin varovaisesti sammuneen porukan ohi vessaan ja kurotin kusella ollessani katsomaan vessan ikkunasta ulos. Näin synkän teollisuusalueen ja muistin kuinka paljon pidin tällaisista paikoista.

Tyytyväisenä menin takaisin sohvalle ja yritin saada unen päästä kiinni. 45 minuutin kattoon tuijottamisen jälkeen mieleni valtasi outo tunne - en enää halunnut olla täällä. Nielin ylpeyteni ja päätin herättää tyttöystäväni rukoillakseni häneltä kyytiä kotiin, sillä synkillä kujilla vaeltelu tähän aikaan ei tullut kysymykseenkään. Ihanteellinen tyttöystävä kun on, oli hän täysin ymmärtäväinen. Hän kertoi tulevansa sinne puolessa tunnissa ja soittavansa kun oli talon ulkopuolella. Kännykästäni loppui akku kymmenisen minuuttia myöhemmin, joten päätin päivystää ikkunassa kunnes näkisin hänen autonsa. Istuin siinä jonkin aikaa, jolloin silmäluomeni alkoivat käydä raskaiksi ja aloin pilkkimään. Räsähtävä ääni ulkona herätti minut. Se ei ollut kova ääni, mutta tarpeeksi kova herättämään minut todellisuuteen. Katsoin ulos ja tutkailin alueen läpi, mutten nähnyt ketään. Toisella puolella tietä olevan roskavuoren lähellä näin maahan murskatun tietokoneen keskusyksikön ja näytön, jotka eivät olleet siinä vielä hetki sitten.

Kun tyttöystänäni saapui, menin alakertaan hänen luokseen. Juuri kun olin astumassa autoon, muistin ystäväni rikkoneen tietokoneensa virtalähteen, joten päätin käydä tarkistamassa roskaläjällä mitä voisin sinne hetki sitten heitetystä tietokoneesta pelastaa. Näyttö oli käyttökelvoton, mutta keskusyksikkö ei näyttänyt kärsineen melkein mitään vahinkoa. Laitoin sen takakonttiin ja me ajoimme kotiin. Noin viikko kului ja olin totaalisesti unohtanut koko tietokoneen, kunnes eräänä päivänä tyttöystäväni soitti minulle sen olevan vieläkin hänen takakontissaan. Hän halusi sen pois sieltä, joten sinä yönä toin sen kotiin. Ennen kuin purin sen osiin, päätin kytkeä siihen näytön kiinni tarkistaakseni toimiko keskusyksikkö vielä. Yllätyksekseni se toimi.

Siihen asennettu Windows XP vaikutti tyhjäksi formatoidulta. Päätin kuitenkin silkasta uteliaisuudesta laittaa haun tietynlaisille sanoille siinä toivossa että löytäisin jonkin salaisen kätkön täynnä outoa, kieroutunutta pornoa, jonka edellinen omistaja oli koneelleen unohtanut. En löytänyt mitään. Etsin kuvatiedostoja - ei tuloksia. Sitten etsin videotiedostoja, jolloin yksi tiedosto löytyi. Se oli WINDOWS/system32 -kansioon piilotettu cindy.avi-niminen tiedosto. Tässä vaiheessa tämä alkaa käydä todella häiritseväksi - video on noin tunnin mittainen, ja siinä näkyy ilmeisesti sidottuna oleva nainen. Hän vain istuu siinä hätääntyneen näköisenä. Sitä kestää noin tunnin ajan, jonka jälkeen olin paskoa housuihini - kuvaan tuli neljällä jalalla kulkeva.. olio, jonka takajalat olivat luonnottomasti taipuneet. Se kävelee hitaasti hänen ohitsensa ja.. no, katsokaa itse:

"




Tästä videosta (josta tarjoan täällä vain yllä olevan gif-animaation, sillä koko videota minulla ei tällä hetkellä ole) on spekuloitu siitä lähtien, eikä sen alkuperä ole vielä tähän päivään mennessä selvinnyt. Siitä on kehitelty lukuisia eri teorioita - osa epäilee toisen, "olion" päälaella sijaitsevan naamion olevan jonkun (kenties sidotun naisen tyttären/ystävän?) irti leikatut kasvot. Joka tapauksessa videon uskotaan olevan autenttinen, aito snuff-video.

Perehdytys pelkoon

Tähän blogiin kerään oikeasti pelottavia juttuja, joita olen löytänyt netistä ja joiden vuoksi olen valvonut öitä koska olen ollut liian peloissani nukkuakseni. Osa jutuista on tosia, osa ei. Osan todenperäisyydestä ei tiedetä. Tavoitteenani on aiheuttaa lukijalle todellinen pelkotila, kylmiä väreitä ja jännittäviä iltoja. Osa jutuista on ahdistavia, enkä voi suositella niitä perheen pienimmille.

Ennen kuin aloitat entryjen lukemisen:

Jos haluat oikeasti "paskoa tiiliä", eli kokea todellista kauhua, tulee sinun valmistautua siihen maksimoidaksesi tehon. Itse olen havainnut hyviksi keinoiksi seuraavat menetelmät:

1. Valvo yö. Yön tai pari valvottuasi olet tilassa, jossa olet tietoinen kaikesta (toisin kuin humalassa) mutta tunteet nousevat pintaan. Tämä vahvistaa pelon tuntemuksiasi.

2. Ole yksin. Täysin yksin. Ihanteellinen tilanne olisi, jos kämpässäsi ei olisi edes lemmikkieläimiä seurana. Pelko tulee suurimmaksi osaksi alitajunnasta - se on tunne. Alitajuntasi pitää tietää ettei kämpässäsi ole ketään (tai mitään) muita kuin sinä. Jos olet oikeasti kylmähermoinen kaveri, lue tätä blogia kun olet yksin mökillä tai telttailemassa.

3. Lue tätä yöllä. Päivällä kaikki tuntuu valoisammalta, vaikka kämpässäsi pimeää olisikin.

4. Aloita luolatarinasta http://www.angelfire.com/trek/caver/index.html tarina on pitkä, mutta todellakin sen arvoinen.

Suosittelen valvomaan yön (tai pari) ja vasta sitä seuraavana yönä lukemaan tätä - siten olet ihanteellisessa mielentilassa aidon pelon kokemiseen.

Jos olet löytänyt hyviä, oikeasti pelottavia juttuja (suomeksi tai englanniksi) , ilmoita niistä/siitä osoitteeseen pelottaako.palaute@gmail.com nimimerkkisi kanssa niin saatan julkaista sen/ne täällä.